Akala heittää allakka.Se paisto kinkun viime viikona. Vaikkei ou  joulukaa vai oleeko se nytte kaski kerttaa vuojesa. Akka ite kokkeili toimittaa, että osti sen sijanjalan jo heti etellisen joullun jälistä ko halavalla sai ja se pittää nytte paitsaa, jottei härskiinny. Tekosyitä ja ketkupelijä koko tarina. Pietu kiekas munle, että nyyt typsy harjuutellaan kinkunvahtimaa, jokkei kylläkää olenu min vahava alue ko nukahin jo ensmäisen kolomen tiiman jälistä. Pietu tänötti uunin eisä koko aijjan ja palakaksi vähä paistolientä kapuloitten pääle. Met muut emmä saannee mittään, ko kuulema emmä mittää olleet teheneekkää. Epäleirua! Mehä jouvumma stunttaamaan Pietua niisä muisa hommisa, niinkö naapurien haukunnasa ja talonmiehen lumenauraaman äänimerkkein opastamisesa. Pajuki karjahteli uskosta että elä kaaja matonpuitselutelinettä ja aurraa tuostakki.

Tiistainna Akka sai siivousraivokohtauksen. Oli oikkeen kello soimasa, että ehtii mahollisimma palijo enneku pittää lähtiä. Siinä se site hikipäissää heilutti imulaitetta ja vessaharijaa. Suhuutteli kaiken maaliman pesseitä ympäriisä (kandes vaihaa merkkijä ko tämä haissee enämpi pahale) ja hosu luutuumamopin kansa. Ja huuvatti pesukonneita.Met katomma sivusta van emmä puuttunnu. Paitti imurointii ko Akala meinaa olla siihe meleko huolimato ote. Suulakkee ohjaama kuuluu meilä toimenkuvvaan.

Siivoomakohtauksen jälistä meile toimikoiruuksillekki selevis, että päästää TYKY-päiville Ukon resitenssii. Pakattii autua sillä tavallisella Akan tohinalla eli on se kumma ko mikkää ei suju ja kaikki jää muasta ja p**** karvanaamat olokaa hilijaa. Ja met vaa kokkeiltii antaa ohojeita. Se eillen kypsennetty kinkku laitettii kylymälaukkuu ja eiku menoski. Ajokeli Akan tavalline. Mennesä kerkettii ohojeistaa muutama rekka. Mää roikkususin taka-akkunalla ja pijin silimällä selänpuoleista liikennettä.

Oulusa Voitto ja ManU ilahtu kovasti ko tultii. Tai ainaski net haukku meijät hyväski usiampaa otteesee. Pietu kerkisi monnee kertaa muistuttammaa, että kinkku on meitän eikä siitä riitä kaikille ko sitä ei ou ko seittemän kilua.Akka ja Ukko rahtas taravat sisäle. Ja met merkkasimma nojatoolin ja sohovan. Ilta sujus mukavatsi ihimisten kansa olleillen ja napostellen. Käpy sai vattahieronnan. 

Munle oli varattu töipaikkalekuri ja vuosikasrokotusket keskiviikoksi. Lähimmä puolilta päivin tervehtiin sitä Oksassen Leena-tätiä jokkon min omalääkäri ja ihan mukava sillon ko sillei anneta neulaksija. Munt punnittii, kuunneltii keuhkoja ja syvämmentykytystä, tarkastettii hampakset ja hypitseltii korvat ja turkikset. Palleroita ei kopelehittu ko moon kuulema tyttö. Munt nostetti pöyvälle seisoon ( se munua pelvotti kovin ja tärisiseisin) ja Leena-täti tuikkasi varottamati munle salakavalasti piikin ja toisenki niskanahkaan. Sei justiisa sattunu. En huolinnu makupallaa mokomalta ketaleelta. Ja sitte se sanos, että nähhää muutaman vuojen päästä. Emmä muute näje! Minen tule. Akka siihe sitte heiheit ja soitellaat. Että son epäsolitaarine!

Torstaina Akka karkas tsoppaamaan Ossin Alakertan Mumun kansa. Soli sielä hirmu kauan ja tuli takasi auto puolillaa kaikkee tarpeetonta. Vaa kivvaa oli! Sitte net meni ulos kuvvaamaa Voittua ja ManUa vaikka pojila olis olenu hirsee pissahädä. Jouvun jatkosa antaan nekatiivistettyä pallautetta sille ken Akalle sen kaneran lahajotti. Meilton meneny kaikki indimideettisuojus ku okulaarilla osoltellaa mitä sattuu millon sattuu. Ei hetken rauhhaa. Lähettii Ruukin kottiin.

Perjantai ja lauvantai sujus normaali oortninkissa. Käytii lenkuralla ja takapihala haukkumasa naapureita. Syötii pari kertaa. Akka luki, kuteli ja roikku luurisa ja netisä. Ja pyhänä meilloli se näytelmäkoulutus mulla ja Akalla. Vahin tiukasti tavarain mukkaan ottoo ja pijin huolen että olee riittävätsi opiskelumaterijaalija ettei käy ninku viimeks ja unohtu kokonaa muasta.Lähimmä kertanki ajallaa. Pihala kokkeiltii houkustella Olkaa mukkaa van sei tällä errää lähtenny. Matkalla Akka eksys sen saman ko viimeskikki. Eri järjästyksesä vaa. Otetaa toimeen opaskoira nin säästyy pensaa.

Netta ja Emmi oli Manneesilla ko tultiin. Ja se pikkupisteli. Vaitelijas irlantilainen hilijastu vähä. Meilloli uusejaki opitskelijoita ninko naapurin Niilo, jollon piiklen-toimi. Ja sen sisko Lotta. Tutustuin yhteen mukavaan kettuterrierrlikkaan. Sitte saapus viellä Emmin seuroiks toine karjalaine ja sen kansa samasa toimipaikasa oleva lappalaine. Ajuri pinnas. Tännää harjoteltiin näytelmäkehäsä käyttäytymistä. Ensteks seisomma kaikki kehän laijalla. Sitte kierretti kehhää kävelemällä ja juosten yksin ja parittain. Viimme kertala  oli saimma kotiläksyssi harjotella niittä sillon opisketujja asjoja. Ja onko harjoteltu? Ei ainakaa sitä makupalsten antua, jokkoli kaiken tärkein. Kurssiopas kuitenki sanos, jotta Akka olee etistynny kovasti. Vaatis vaa enämpi reenijä. Lähettii kottiin. Paitti, että Akka läyrys Netan Ihimisen kansa siinä pihala ikkuisuuven.

Kotona nuot katteelliset nuuskuttiva ja kuolastiva munt korvaksista takavarppaissiin. Pajuki nyrpitseli, että haiset hevoiselle. Halluis haisea ittekki van eipä otettu mukkaan! Ossi utsi jotta kummone likka son se Netta. Ja Pietua kiinnosti hevoisvälipalan määrä ja laatu. Käpsy halus tiedää mennääkö uuvestaa. Tottamooses mennetää! Heti maalis- tai huhtikuusa ko jatkokurssi alakaa. Jos vaikka Olkaki sitte kerkijää mukkaan.

Terkkuja vielä Netalle ja muille kurssikareveile. Ja iso KIITOS kurssiopastätin toimenhaltijoile ku lainasitta tätiä meile. Kevättä outellesa,

Kerttu

Nyt solee sitte tehty. Jouvumma turvautuun ulukopuollisseen appuun tuosa Akkan hihinakoulutuksesa. Mietimmä pitkään mimmonen opitskelu olis Akan tappauksesa parree ja päävymmä porukalla siihen, ettei mittää pitkijä ja ussein ko tuota Akkaa ei oo liikalla kärsivälliisyyvelä siunattu Ruukin Kennelseurra tuli appuun ja järkkäs näytelmäkoulutusta, josa opetettii meile mite tommosija vähemmä älykköjä töinantajija saapi suostudeltua oikkeesseen suundaan. Taikka ees lähele.

Pyhänä elikkä eillen iltana lähimmä perinteisesti liikan myöhäsä. Akka sai toukokuusa kameran lahajaski ja nytte se sitte päätti opetella käyttään sitä ja veispuukkija vaikka meillois olenu tähellisempääki tekemistä. Ninko ettijä kamppeet kassaan ja kaivaa Evinruute hankesta. Van ei, meitän rouva se vaa roikku luurisa ja sai jottai mikrotukkee Ossin alakertan Mumulta. No, ei kuites hilijastuttu vakkoli lähelä. Tarttee kyllä sanua, että Akka torhistautu siinnä menomatkalla ja ei eksynny ko kertan. Olkan Ihimine anto sille siks hyvät ajo-ohojeet. Son meitän viralline keepeeässä täälä Ruukisa. Oli pimijää, lunta tuli ja auraama-autot hijasti eli nämät Akkan tavalliset.

Kennelseurra oli varannu kurssikeskukseksi semmosen Maneesin. Erinomane valinta. Sielä tuoskuki nin hyväle. Voimallise hevoisaromin, tuorreen kuivaheinnän ja vastalevitetyn hiekan sulotuosku kutitteli nennääni. Olis voinu luulea jotton suvi.Pietu tuosa toimittaa, että elä lavertele ja esky aiheesta. Olee vaa katteelline ko ei otettu mukkaan vaikka pitäshä sitä tuonki ymmärtää, että vaa yski komentaa, ettei me sekasi. Jokatappauksesa net muut kurssilaiset oli jo sielä. Noli lähtenny ajallaa kotuaan. Akkala oli onneski senverta tapoja jotta älysi tervehtijä kaikkija ettei tarttennu heti hävetä. Näytettii rokotustokari ja pujettii pyhäkolttu pääle. Ja maksetti osallistumismaksu.

 Ensmäiseski seistii kaikki rivisä. Saimma paikan Netan vieresä. Nettalla olee sama toimenkuva ko Ossilla ja Pajulla eli son kollie herasvain seellä. Nuuhkuteltii vähä ja vaihettii pikaset kuulumiset. Toisela puolella meistä oli semmone vaitelijas irlantilaine. Soli nin keskittynny kouluttammaa, jottei joutannu poriseen ko kokkeilin kysyä että mitäs kapulaa soot saanu ko noin olet suureski kasvannu. Sitte alotettii pujottelu-harjotus. Siinoli tarkotuskena pittää yllä kontaktia siihe ommaan ihimisseen nin, että se kulukis nätisti piuhasa eikä jäisi juorruammaan muitten kurssilaisten kansa. Jokkaine pujotteli vuorollaa. Akka ei olenu aivan pölijimmästä päästä vaikka ei tieten olenu paraskaa. Yhelä ajokoiralla ja karjalaisela näyttäs oleva viellä enämpi tekemitsä omiensa kansa. Se ajurri kerto ettäs soli juoksuttannu sen ihimistä nelijä tuntija metäsä jäneksen peräsä, jotta saisi siittä pahimman hökälehtimisen aisoihi. Ei olenu onnistunnu!

Tekettiin muita harjuutuskija. Kävelimmä etestakasi ja juoksimma kolomijoo. Seisoimma nätisti, näytimmä purukalustoo ja tutustuimma mittakepukkaan. Akka selevis kohtuullisetsi vaikka sillon keskistymiskyky ku penikalla. Se kurssittajatäti sanos, että pitäs palakita meitä,jokka jaksamma kouluttaa, esmes makupalalla. Van oliko Akalla mukana riittävvää määrää opitskelumaterijaalija? Pyhäkolttuja kyllä oli kaksin kappalein. Että sei senvertaa älynny ja minen ymmärtänny lähtiisä tarkastaa. Onneksi se kurssinvetäjätäti oli ottannu mukkaan ylimääräsejä ja päästii meki opettelleen palalla palakittemista. Molin iha katteuvesta viheriänä ko son nin hyvin koulutettu tämä kurssitäti. Sen toimenhaltijat uskaltaa päästää sen liikkummaa ihan iliman vahtija. Siinon ollu varmasti kovatsi hommija. Meillei taijeta iha vielä olla siinnä vaiheesa! Saimmää nakkia sen ajurin ihimiseltäkki, jotten iha näivety.

Meilloli mukaa sielä näytelmäkursseila ja met menemmä sinne ens pyhänä uuvestaa. Nettaki aikos tulea.

Kerttu

Son taase Joulu tulosa. Tämon tämä Joulupukile kirjee vässäämine jääny vähä viime tippaa ko Akala olee olenu mahataudi eli vattalenssu ja son istunu ahkeratsi huussisa pää ämpäreesä. Hyvä jottei hilijastutta koko Joulusta.

Mietimmä tosa porukalla, jotta mitä tarttettais tai mikkolis kivvaa vaikkei nytte justiisa tartteisikkaa. Maaliman rauhaa ei taijeta saaha tänäkää vuonna, eikä kaikillensa etes hyvvää tahtua. Ninettä täsä set tullee:

RAKAS JOULUPUKKI!

Jos out kalenterijas seurannu,olee taase se aikka vuojesta, jollon sun tarttee tulea meilekki kylästelleen. Mei tiä onko tontukkeet ollee tarkkona täälä Ruukisa nin päätimmä kertua,jotta olemma ollee kokolaila meleko kilttejä lähes hela vuojen. Kaikkee pientä tieten o sattunnu ja tekenetty muttei tapotahallaa ja Akka olee osan kätsittänny väärin.

Vähä oletaa Akan kiellosta huolimati haukkuttu ja hintsusti reuhattu. Iha vaa tervehtämistarkotuksesa taikka ohjeeski ja opastukseksi ( Ninko lumisattee jälistä opatsettii sitä aurra-autua, että elä aja pääle ja tähä tartteisi hiekkaa ettei Akka könähä tänä syssynä) taikka vaa elämise riemusta. Ja naapurit haukkutaa ainna hyväski! Tervehtiihä Akkaki niittä.

Akkaa oletaa muistettu auttaa joka käänteesä vaikkei set sitä aina olekkaa älynny. Mollaa pyöritselty kulumeja polstereista ja mattoista ja avustettu muutonki sisustuksesa ko Akallei ole oikkee tuota makuva. Nin ja moletaa kiskottu sitä oikkee urakalla oikeesee suuntaa ko son yriddäny eksyä tahi kulukia muuton väärää suundaan.Kenkejä ei olla tuunattu tänä vuona ollenkaa. Eikkä puhelimeja. Taluttimija olee meneny pari mutta non nin kuluvaisija.

Akan tekemissii mei nytte puututa. Saapi tunnustaa ite jos haluaa mutta kannattas kuitenki huomauttaa sille siitä kirosannoin käytöstä ja ylleisestä pahantuulisuuvesta. Voisko siittä tehä simmose posetiivise optikkoluonteen ens vuojeksi? 

No sitte nämät lahajatoivomusket! Mei laiteta tähä nytte niitä tavalliseja ninko luita ja makustelupaloja.Net Nää ällyyt itekki tuoja.

Pajun toivveet olee ainna yhtä hangalat.Se toivosi, ettei olis ukkosta ja koveja äänejä. Ja lumen ei tarttesi puota katolta rymitselemällä ja roskisten kansien paukkuva. Uuven Vuojen se halluisi peruttavaski rakettein osalta. Ja Akka saisi pysyvä kotonna sensijjaa jotta lähtee arkiaamusi tohinala töihi. Totteuttamiskelevottomija paitti ehkä toi Akan työjuttu. Jos tuot Pajulle vaikka uuven koltun.

Kerttu ei tiä, mitä halluis ko kaikkee tekiseisi mieli ja mittää sei varssinaisesti tartte. Porukala arveltii, jotta uus Possu-Ressu tulis kuitenki tarppeesee. Entisestä pursuvaa sisälmysket pihale ja sittei voi ennää peseä. Kerttulin mielestä Possukka olee iha kunnosa ja sittei pijäkkää jatkuvasti luttuuttaa. Mutta jos kuitenki Kerttulille Possu.

Pietula oliseisi toiveesa muistinmenestys Akale siihe palleroinpoitso-osastolle. Ja makustelupalastenanto-osastole myöski sillai että sei muistaisi ollaako saatu vai ei ja antaisi sitte uuvet, ko ei muitsa. Eikoo hyvä kaikkeja hyövytttäva toive! Pietu kyllä tartteissi uuvet valijjaat ja maholisetsi myös hihinan.

Käpylile riittävätsi vatsahierondaa ja korvain hypitselyä. Ja oma sängy ko Akan nykyne olee nin kapija, jottei siinnä pysty levyttään ko pitkittäin. Roikkuu pää tahi hänä pahasti, jos yrittää. Lunta saisi myös tulea enämpi, että pääsiseisi sukeltelemaa.

Ossi toivos, että se kuonopanta meniseisi hukkapiiloon lopullisesti. Eikä löytys ennää ikinä! Muuton se tykkäsi ko olis rauhhaa ja rakkautta kera karevein. Olka voisi muuttaa meile. No, jos Ossi saisi vaikka ihan oman Possukkan.

Voitto ja ManU sanos telepassiyhteyvesä,että heile käypi mikä vaa, minkä Nää, Joulupukki,katot sopivaski. Kuha et kovasti mene tuhlaamaa, vähempiki piisaa. Akale ja Ukole mei keksitty mittää. Vaikka tartteekoha net ko net ossaa käyvä hakemasa kaupasta ite.

Ajele Joulupukki varovatsi Aattona ko sielä voipi olla enämpi luikasta. Muitsa se kelivara ja heijastin.

Jouluva ootellen,

Pietu, Paju, Kerttu,Käpy ja Ossi sekä telepassissa Voitto ja ManU

Son taasen se toine aika vuojesta ko meilä mennee justiisa päin sitä. Tyttöilä olee juossut! Tämon yhtä h******ä.

Käpsy alotti. Son tuollaki vuosi vuojelta aina vaa vaikiampaa. Hänele ko ei käy ruoka eikä juoma ko hajut ja muu ällöttää. Lenkillä pitäs päästä kylille kattelee tarjontaa ja nokkajumi iskee joka kulumasa. Pietu Pirttisalo esittää serenaatia " Anna mulle .." korkialta ja kovvaa naarurein iloksi. Ja paastuaa seuroiks. Toisen kautta Käpy on meleko heleppo tappaus, ko sen mielestä pennut kivoja oliseisi van ko tekotapa inhoittaa. Ei tartte ehkäsyä, ei eritsämitsä.

No sitte tämä perheen plonti! Ottaa vaa rupijaa siirtää yhtenä perjantaki aamuna hänää ko Pietu P. erehtyy takamuksesta ja haistaa vahinkosa. Ja kokkeilee hypätä selekään eikä saakkaa selekääsä ninko muullon. Oltii kovatsi hämillämme  Pietu ja minä. Kottii päästyä alako ennenäkemätö mellakkaovien ettintä ja asennus. Kerkisin hätäsetsi töihi. Iltasella kävästii Manttaalitielä kokkeilemasa josko olis astustus onnistunu. Ei tärpännyt tällä kertaa. Asjaan palataa uuvemmasti Juhannuksena.

Ja Kerttu! Teetättellee ja teetättellee juoksua van ei saa aikusiksi. Olee kovatsi hämillää muitten touhuista ja hirviän närkätynny kulun rajottamisesta ja ku KUKKAA EI LEEKAA. Laittaa vaa. Välilä tässei sitte Akka riepukkaa tiiä, jotta mihi kattos ku kolome narttuhauta tanssii letkajenkkaa akapella säjestyse tahisa.Ossi olee onneski Manttaalitielä oppimasa tavolle ( Loppuelämä pilattu! Son saanu kuonopannan.).

Ens lauvantaina oun luvannu viijä Pietu Peen Akkuuttiin elläinkokkeeksi. Enne ko kukkaa saapi laakija kerrottakkoo, että Pietu on siis elläinkoje ei koje -elläin.  Jaa mikäkö ero? No, Akkuutisa koulutettaa elläinlääkäreitä koirainsilimälääkäreiski ja net tarttee treenijä. Ja tällä hurttuuvella on se HC nin son oivallista harjottelu- ja näyttökojematerijaalija. Nin ja met saamma silimätarkatsuksen nii tiijetää kui se kaihi etenee. Viksumpi sanos, että intressit on yhteneväiset.

Kysäsen sitte samala reissulla, että miten arvokasta son se palleroin poisto. Tai tahtosko joku harjotella sitäki. Sillä nytte ne LÄHTEE! Pietun olee turha itkee, turha parkuu tai kerräilä nimiä mihkää atressii. Tämon olenu jo kaski viikkua sen verta hirvijää, ettei ennää ikuna. Että miksikö ei Ossilta kansa? No siski ku Ossin saa Ukolle hoitoo ku juoksut alakaa. Sei tappele kaikkein kansa ja haasta kaikkija. Saapa nähä mite pitkää meilä vielä lauleskellaa.

OPM (siis Ossi Pirttisalo-Marttila) sanos täsä, että päätän raporttini tähä. Nin määki teen.Näkystellää!

Akka

Perinteine PeeÄssä. Pietun serenaatirepertuaari kattaa laulelmat: Anna mulle tähtitaivas,Tahton raikastella sunuaaaaa,Tulukaa typsyt takasi, Hemasevan särtsikäs pörröhänä, Sinuva sinuva rakatsan ja Sua vain yli kaiken...Ooperamussiikin puolelta Pietu hallittee suvereenisti oopperasta Karmee sen Voi kuinga häilyvää ongaa tuo narttuuuu ( La Donnae mobile) ja Torreatoooor nyt valmis on.

Sama

Kute ottakkeesta huomaatta molemma siirtynnee talaviaikkan.Paitti,että Akka kokkeili kelloinsiirtua jo mennä viikonloppuna.Ensi se siirs omista aikarauvosta viisaria ja sitte soitti Alakertan Mumu,jolle Akka kansa toimitti,että muitsa nytte aletaa tännää talaviaijjale.Vaikkei alettukka ko Akan allakka eesti.Meinas hävettää.

Nurtsi olee nykyjjää melekee joka aamuna jäykitsetty pystyy tai lakkoon.Aiva sama kumpaan,jäykkä son kuitenki.Nuot muut hirnuu ko oun tampannu paikallaa ko se ritissee nin mukavatsi.Pajuki meinas,että oot nää pölijä.Son kuurasa.Ja kehtas hihitellä ja osotella meleko rumatsi tassulla.Onneks Ossi muisti,jotta minnoon nin olemattoma ikune etten ou tähä kuuraa aikasemmi päässy tutustuu.

Mulloli vasta synttärit.Täytin koko vuojen.Saatii roileripyöryköitä koko porukka.Akka tuumasti,että elämä olis palijo helepompaa ,jos munua ei oliseisi otettu toimeen. Meinasin närkästyä.Onneski Akka sanos heti perrään,jotta olis meitän elo palijo tylsempääki.Ja sitte se katala halasi ja pussata moiskautti min kuonolle.Ja intoontu muistelemmaa Ukon kansa jottain Kertun koottuja puhelimesa.Pitäsköhä siltä rajottaa tuota tefoonon käyttyä esmes vaikka vaa varttiin päiväsä nin jäisi tuo vanahoje syntein muitselu ja toimittasi vaa tärkijät asjat kute liha ja luustotilluut?

Eipä täälä sen kummosempia tällä errää.Että jatkettaa lumen oottua!

Kerttu,neiti 1v

Lomat on nytte lusittu ja palluu arkee alakannu.Molin melekee koko suven Ukon luona täyshoijosa.Paitti,että välistä vaihettii Ossin kansa.Molen täll'errää koton ja Ossi olee Manttaalitielä.Kait seki kohta kottiutuu.

Täälä Rukiisa ei mikkää muuttunnu ole.Sängy on etellee liika kapia ja ateriat harvasa.Kerttuli vaa kasvaa hujottaa.Son melekee täysisä mitosa.Akkan mielestä se saisi kasvella vielä melekosetsi van kun ei ehi.Sillon nin kiirusta ko sen pittää hoijaa omien töitten ohela vielä nuot Ossinki hommat.Ninko töisuojjellu ja erkonoomiasjat.Ja vielä pitäs päättää minkällaissen kuosin meinnaa ottaa turkiksii.Nytte näyttäs oleva menossa musta mantteli raijon kera vaaliamman pääpuollen kausi.Kerttu meinaa vielä kokkeila muutamia muitaki kuoseja jottei sitte vanahana kavuta.

Meilon ollu nämät lemmikkiasjat kovatsi tapetilla viimme aikona.Kerttuli vaatii ommaa kollieta ku kerta Ossillaki oli matoja.Moomma kokkeillee sanua Kerttulille,että meillon toimipaikat täytetty,ei meile mahu.Son kuitenki kattonnut valamiiski simmosen Pipsan,joho se tutustu ko pääs käymää Lissu-tätilä.Se Pipsa olee vissii meleko vanaha ko son valamiiski harmaja pilikuin.Paju tuosa toimittaa,että juuttaan pölijät Pipsa on simmonen pluu meerle,jokkon kollikoila hirviän hieno kostyymi.Kerttu vaatii,että jossei se kerta saa Pipsaa se ottas sitte sen Rokki-pernin(herrasväin pee tähä).Paju näkkyy suuttuva ja karjahtelee tuosa.Taitaa tulla tappelu.Pietu halluis ainooksi toimenhaltijaski ko sei saa olea rauhasa ko hameväki kinastellee.No nytte nuot pieksää yhesä Pietua.Mitäs sekkaantuu!

Akka olee taase vaihannu päivähoitopaikkaa.Son nykyjää Hopiotaurisa Raahesa vaikka son horoskoopisa kaksone.Elisä päivänä ko Akka kokkeili kottiutua oli olenu hirvijä myrksy ja myllerrys.Akka kertos,jotta rajetta ja rändää tuli nopijammi ko pyyhkijät kerkisi pyyhijä.Ukkostiki mikkoli tiijosa jo aamula ko Pajun hampaat kalisti.Paju on meijän toimipaikan viralline ukkostutka.Ossuu ainna oikijaan.

Tälläi maaseuvula tän syssyn huomaan ku lähipellon vilija kaajetaa ja viejää muualle.Joutseneita ja kurkeja lentellee isona laumona ylitte.Ja se täti ken leikkasti kuusipuuaijan vinnoo kevväälä,kuopii pihhaasa haravalla ja kaivvellee kuoppeja lapijolla.Akka olee ohojeistannu meijät olemmaa hilijaa jottei satu enämpi vahingoja.Van kyllä tarttee välilä puuttua!

Ilimakki kylymenee jokkon vaa hyvä.Ei ou Akala nin higi.Son siistannu kaappija ja hokkee että ku ei oo mittää pääle pantavvaa.Sei kyllä ole alastikkaa kulukennu.Kampetta olee monta hyllyllistä.Toista on meikällä! Sama ijänikune kolttu jokkon melekee särki ko on nii hiuti.Kerttuli sai uuven ja met muut kulemma vanahosa.Mukuloita lellitää.

Met lähemmä kohtsillee ulukoiluttaan Akkaa ko se larppilaihuttaa taas.Tulosta ei tuu vaa hirviä hässäkkä.Sannoo munuaki pullukaski.Minen ou pullukka vaa min keskikeho olee keskimäärästä paremmi kehitynny.

Syssyterveisin

Neiti Käpy Pirttisalo omaasukua Pirttisalo-Mehtonen