Heippa vaa Joulupukki!

Mite son Sulla vuos kulunnu? Lahajoja tehesä ja harkitesa? Ja tonttuin työvuoroja suunnitellesa? Meiläki non käyny akkunoista kurkkimasa. Mollaa näjetty! Oisko mahollista Sun sanua sille, kekä niistä tonttuista ajjaa moottorikelekalla, että ajasi öisseen aikkaan vähä kauempana talosta? Akala meinaa kauneusunet häiriindyä. Muuton on mukava, ko se siinä pöritsellee. On helepompi tallustella kotipellolla kon kelekkaura.


Mite on, olekko tietone, jotta molemma muuttannee kortteeria? Ei tokikaa täältä Rukista mihkää, vaa sieltä Yövartijjantien kotua tänne Mertakujale. Olis hienua, jos meitän lahajat tulliis tänne eikä sinne, ku sielä assuu joku ihan muu.

Sitte meilä on alottannu kesäkuusa uus toimenhaltijjaharjottelijja. Son samasta toimenhaltijjavälitystoimistosta ku tuo Ossi. Akka harrastaa sitä nipotismiä ja ottaa ylleesä toimee vaa tuttuilta välittäjiltä. Tätä uutta sanottii sen entisesä toimipaikasa Lunaksi van meilä sittä tuli Laina. Taipuu Akan suuhu somemmi. Ninettä, josson Lunalle kotipellon tuole puolen tulosa jottai, nii kannattaa jättää tälle meijjän Lainalle.

Mollaa kyllä onnistuttu melekolaila, lähestulukoon, isolla rosentilla olleen kilttinä. Kaikkee pientä on tieten sattunnu, muttei mittää isompaa katasroovia.Ja minkä Laina on teheny, net mennee jäläkijättösen ohojeistuksen tilliin.  Akan syntilistalla on ne entiset kirroilu ja karjunta.

Ja sitte siihe asjaa eli lahajatoiveissiin:

Akka tartteisi opikseluintua ja posetiivista asennetta. Tuo iha nii palijjo ku Sulta van liikennee. Kaikki tullee varpilla käyttöön. Sillon Akala kuulema menosa joku vaihteluvuosi. Memmä tiijä mitä se tarkottaa! Mei kylloo aateltu vaihaa sitä kehenkää. Kannattas varmaa pittää sille jonkusortin kehityskeskustelu. Samalla voisit vinkata tuosta nappulain annostelusta, jotton liika nirkosetsi  tai vaa tuua sille isomman mitan. Met voimma huolehtia entise hukkaantumisesa ni säästyy Sin aikas tähellisempään. Ja sitte Akkale olis hyvä tuua puuhällän lämmitysopas, ninettei meijjän envuonaki tartteisi seisua satteesa naapurein naurettavana, ku sisällon nin sankka savu, jottei sekkaan sovi. Kirppariltaki otsettu opus kelepaa.

Aattelimma toivua yhteisvastuullisesti kaikille ommaa petiä. Moomma huomannee nämät kaks Akan ostammaa erinomasiksi. Näittei vaa oo ku kaks ja met tarttisimma kuus. Voisikko tuua nelijjä lissää nin meillois kaikilla oma? Mieluummin tuota kaksostenvaununkoppa-mallia. Son palijjo pehemiämpi reunosta. Tuo muovikaukalo on nin liinilline. Jossei Sulloo varastosa, nii  ei toimita ruveta tonttuin rehkii ylitöitä. Tuo vähitellen. Iha mite vaa son Sunle kätevin!

Lelu- ja luupuolella meillon ikune vaje. Niitä tuppaa kulumaa! Ja Manttaalitien Miehille kansa. Ja Olkalle. Olka tartteisi myös oman joulukortin, ku Akka ei anna sen ajjaa autua iliman. Sitte toivosimma jällee uutta Possu-Ressua. Entine on ihan risa ja käyttökiellosa vaikkei siittä sisustuskalut tu ulos etes palijjoo. Aattona olliis kiva, jossolis jottai pientä hiukopallaa ylimääräsenä ja isolla annostuksella. Vaikka kinkkua.


Meile on, rakas Joulupukki, tulosa ilonen jouluperhetapahtuma. Paju käväsi lempimälomalla Ossin Iskän luona ja Ossi saa usiamman sikson tai veikan tuosa hujakoila tai vähä aikusemmin. Akka toivos, että net syntysi virka-aikana ennen aattua ja olisivat terveitä ja pulskia. Onko Sulla mahollisuutta vaikuttaa tämmössee asjaan? Josson nin oliseisi erinomasta ku saatasssii pulskia joulupentuja sopivasamäärin enne Joulua.

Ukko tartteis uuven auton. Sen vanaha on kokonaa särki ja ajokelevoton. Jäämmä iliman Ukon kuulusaa vattahierontaa ja son murheellista. Sekä paikat ruppee repsottaan ku Akale ei voi antaa sen enämpi sahhaa ku porraakaa hyppysii. Son kohta reikiä joka seinäsä, jos tuo työkaluja saap. Ku Ukola ei oo autua nin nei pääse Manttaalitien Miehekkää meile kylästelleen. Pietu tuosa vänkää, jottei soo iso menetys van sittei tartte kuunella. Jossei sulloo sopivaa autua Ukolle nin vie sille villasukat. Lämmin son sekkii ajatus!

Jos Sunsta tuntuu, että näitä toivomukseja on liikaa tai et iha kerkijä tuomaa, nii memmä pahastu, jos tuot vähitellen ja pitkin vuotta. Sei ole nin tarkkaa. Met ossaamma arvostaa ajatusta! Ja ens vuona on kokonaa uusi Joulu. Kerkiää sillonki.

Muistatha, Joulupukki, olla taase varovaine sielä liikenteesä. Nouvata talavirajotukseja ja pijä turvaväli. Onha kaikilla porroila heijastin?


Rauhallista Joulua ja Upiaa Uutta Vuotta täältä Ruukista! Ja terveisiä Muorille!

toivottavat:

Käpy, Kerttu, Laina, Paju, Ossi ja Pietu

PeeÄssä. Jossoot Verokarhun kansa puhheisa, nin, sanokko sille, ettei anna Akale nin palijjo palluutusta. Pietun pallerot on taase vaarasa.

Jumankikkare,

jotta mua korpee. Meitän piha on vissimmästi joku lintujen rehvipaari. Tullaa tuoho laulammaa karaookkea heti aamusta nin, että Akan kauneusunet häiriindyy. Siinä sitä lennellää hulvattomasti aijjalta toiselle luvata kaiken maaliman varpukset, tintit ja urpilaiset. Ja se yksi kuka keikuttaa pyrstyään ja huutellee hävittömiä. Min luut olee suuresa vaarasa kavota ku naapurrinaakat ja muut varekset kyttejää niitä. Oun ollu kovasti huolisaan. Nuin kurittomia ei oo ku naapurin Sinikka, joka ei sitte ollukkaa Sinikka van Liisi.

Virhe oli iha Akan. Sei sitte koskaa kuuntelle loppuun. Sinikka ei siis olekkaa Sinikka vaa sen sisko Liisi ja Sinikan sisko onki Sinikka ite. Niilon vielä veliki, jokkon Laku. Sitä mei olta vielä tavattu ku son vasta muuttannu. Tämä Liisi, eli entinen Sinikka, riijaa semmosta isua punasta kollia  tuolta kylältä. Net lempii meitän aijjalla ja lurittelevat lempimäviisuja toisillee. Ja sitte tullee Sinikka ite ja tärräyttää turpii sitä kollia. En kyllä yhtää ihimettele, ku sillei ou ollenkaa laulelmaääntä. Eikä se pysy nuotisakkaa. Melekosen mellakan saavat vaa aikusiski. Pysysivät kotonaa ja lintukset metäsä.

Jokirannasa olee olenu hirmusetsi vettä. Sitton nin palijo, ettei ponttoonilaiturin tukipylyvästä melekeen nävy ja vesi on noussu rannalle. Meitän lenkurapoloku on iha vetine. Akka ei rupeja kastellee kinttujaa, ku siiton tulenu vanahemmuuten nin mukavuujen halunen ja sitte se hokkee sitä pesimäaikkaa ja irtipitokieltua. Ja ku nytte oliseisi iha paras pikaruokakausi alullaa. Pesästäpuonneet tuoreimmillaa! Van ei me hyvästi Olkallakkaa ( kee! ). Sen ihimine on kansa heittääntymäsä hankalaski. Sei taho antaa Olkan tarkastaa onko tsiilestyskauven avajaiset mite lähellä tai mimmoset on tämän kesän satonäkymät. Ja ninko seki melekeen oppi, ku oltii sielä kouluttautumasa! Son kaikken katteeks ruvennu karjahtelemaa rokkiäänelä samallai ko Akka.

Ruohonrappaus- ja pyykkäysrintamalla ei ou mittää uutta. Paitti, että se yksi täti ei sitte leikannukkaa kuusiaitaasa tämä kevväänä. Leikkas vissii viime vuojelle enämpi. Son kyllä hyvä nin ei tartte jännätä putuaako se teekolta ko nin keikku korkialla.

Päätän raporttini tähä. Lissää seurraa ko aihetta ilimaantuu.

Kerttu

Hernestys kaikille! Ja Ossin Mumuile kansa.

Laajimma tännää siivoukse lomasa ohojeellise koiratoimenhaltijjan päiväjärjetsyksen sen ijanikusen Ossin päivän sijale. Ottakkaa käyttöö ja nouvattakka, jos tahotta. Tai tehkkää oma.

RUUKIN RÄYHÄIN PÄIVÄOHOJELMA KEVVÄÄLE

1. Herätää, ku päivä valakenee. Tai aikusemmin, jos on tarvetta tai Akala soi herätin. Jos vätystää, maataan pitempään. Aamijaiselle noustaan varmasti.

2.Kokkeillaan herättää Akka supisemalla ja puhaltelemalla korvaan, suutelomalla varpaksija ja polveja. Joskus voi nykästä korvakorukkeista hellästi. Jos Akkaa ei saaha noussemaan näilä herättimillä, rynnättää porukalla pääle askeltammaa ja tallomaa. Kiskottaa hiuksistosta ja pureksittaa varpaakynsejä. Vejetää peittua poisa päältä ja viijää tyyny. Ääntä ei pijä pittää ko sillon se rupejaa kirroilee ja siitä häiriindyy naapureet. Akka noussee tai jää maata.

3.Lähetää aamulenkuralle. Ylleesä kahesa osasa sillai, että tennarit ( Kerttu ja Ossi ) enste ja sitte muut. Paitti, että Paju käypi aiva ekask takapihala tai muuton tekkee kamaluuskeja köökin laattijalle. Kolttuin pukemissee pittää varata rutosti aikaa, ku Akkaa joutuu nin kovatsi auttaan. Son meleko kömpelö aamusta. Kertulla meinaa usiasti unehtua, jotta tämmon hilijasta toimintaa. Ja Ossi mölisee seuroiks. Tervehittää äänekkäästi kaikki naapurrit kekkä sattuu silimimään. Ja muut kansa!


4.Saahaa palasta. Hyvän makusta van annoskoko nirkone. Akka juo kahavit, keittää ja syö aamupuuron. Lukkee lehen, jos on saanu hajetuski. Aamuhellimät.

5.Vappaata ohojelmaa, jos Akalla olee meno kauppaa tai kirijastoon tai muualle. Tahikka siivouksesa assisteerinkia. Puhtetöinä Kerttu ja Ossi ylleensä tuunaa jottain. Haukuttaan naapurin Sinikka, jos notkuu aijjalla. Ja varotettaa äänimerkkeilä niitä poikija kekkä kävelee Olkan ( kee) puolen aijjalla, että elekää puokko ko ootta nuin korkijalla. Jos varekset , hatakat taikka muut villipejot lenttää pihale varastaa meijjän luita, ajetaa tiehesä. Mitä ne tänne täyttää!

6.Iltapäiväromenaati. kato aamulenkki.

7.Iltane tarjoillaa. Ylleesä ruokalistalla lihhaa ja kapuloita. Maanantaisin saahaa munankeltuainen naturelli, sillontällön ( luje: IHAN LIIKA HARVON) maksalaatikkua taikka muuta makusampaa ninko porkamalootaa. Akkaki apeloi.

8.Otettaa ettonneet. Akkaa kattoo telekkaria ja värkkää jottain tai roikkuu netisä. TAI joskus saa mielenhäirön ja rimmaamisvimman.

9.Lähetää iltalenkuralle kahesa eräsä joko Olkan kansa tai iliman. Jos pääsetää Olkan kaa porukasa menetää rantapuskaan ja Olka tailaa karvoja korveja ja reenaa Kerttulin juoskua tulevija näytelmijä varte. Kakkossatsilla on tylsempää. Net lontustaa millon mihinki ja takasi.

10.Rentua olleilua. Jos Akala meinaa meneä tuo käsitöitten teko ylettömmyyksii, menetään vieree, tassutettaa ja näytettää surkialle. Jossei älyä, annettaa äänimerkki ja vaajittaa hellimää. Loikoilua tahi luunkaluntaa.

11.Käyvvään öypuule. Päätettään sänkynvahtimajärjetsys. Nahistettaa jos olee aihetta.

12.Akka sammuttaa valot.

Voi haisuherne!
Meihin olee iskenny tauti ja sairastus. Kaikki alako siitä ko min peppusta tipahti pari häviävän pientä pisaraa verta laattijalle ja Akka alako huutaa hallelujjaata ja että viimenää net alakos ja kyllä tätton ootettukki. En ymmärrä mite se sillai höyrähti. Muutama tippa laattijalla ja tuommonen söy ja ylleine tohotus. Ossi-riepu kerkes hätäsee kinttuva nostaa Akkaa sitä niska-pers-otteela auttoon kampes ja salamana evakoi sen Ukon luokke Manttaalitiele. Muutamat net vaa lommailee päntijönnää. Minen saanu eis laastarija. Pietu pistettii lauleleen mellakka-oven taaske keittijö-makkari-akselille. Son sitte hyvä rymitselemää ovija ja porttia. Tekniikka ihan kohillaa.
Mulla oli Ossia hirviä ikävä. Soli sielä evakosa ikkuisuuven tai kolome viikkua. Kerkisin käyvä kertaalleen näytelmäharjotuksisa Olkan ( tähän se kee ) kansa ja antaa haastattelun lehteen. Akka taas valokuvasti meitän kotielämää minkä ehti. Ja julukas kuveja sielä veispukisa eikä julukisensananneuvoja puuttunnu mitenkää.
Net veritippaset loppuvat sitte aikanaa ja Akka haki Ossi viimenää kottiin. Leekattii ja kaulailtii kovasti. Jonkun kerran jouvun oikaseen ko Ossi meinas min passia tarkastaa liikallisetsi.Nytte son siirtynny kovaksien pessuun. Paju pittää kiine ja Ossi pessee ja sitte nuot rutjakkeet vaihaa paikkaa ja sama alakaa alusta. Siinon kyllä turha äplistellä.
Meinasin eskyä asjasta. Ossi oli olenu koton vasta yhen illan ko se rupesi rykimää. Mää yskäsin siinnä sitte kojeluontosetsi seuroiks ja Paju luuli, jotta harjottelemma sitä köhimälääke mainostusta ja tuli riioon nelijänneski. Akka veti herneen nekkuu ja kiekas että eikai teilä vaa oo se p****n kennelyskä ja mistä h*****ä tootta sen hankkinnu ko emmä met ole missää käyneekkää. Vaikka ollaaha met normilenkuroila pyörähetty ja Ossi sielä Oulusa. Sei Akala taho olla reiluteetit aina muistisa ku se kiihyttyy.
Jokatappauskesa molemma nytte karanteenisa eli eristyksesä koko porukka. Nuoki jokkei yksi. Ja saahaa Resinaalia aamunillon. Son kyllä yhen sortin ihime jottei tuo Akka oppinnu sitä makupalastelua mutta on selekeesti luonnonlahajakkuus tuosa köhimälääkittemisesä. Ei tartteisi olla!  On se vaa nin käsitteen makusta.
No minen sitte päässy tännää viimesee näytelmäharjotuskeen, jokkoli ihan epäleirua. Akka toimitti, että tajua nyt , jottei sinne voi mennä tautija tartuttammaan. Olka oli olenu mutta sillei ole ku se roonilline sou-sou, jokkei tartu.
Met kaikki ootamma, jotta tämä eritsäminen purettas. Akkaa sannoo, että sitte ko kukkaa ei kahteen viikkoon köhi nin voijaa esmes leekata Olgan kansa. Siihe asti Akka huutelee kaikille ihimistään ulukoituttaville, että elekää tuluko lähemmäs, meilon tautia. Akkan sosijaalistumine kyllä taantuu. Ja munla lähtee järki ko olee nin tylsää.
Kevättä ootellesa
Kerttu
Peeässä Ollaa nuitten muitten kansa päätetty, jotta tänä vuona opastamma sitä pensasaitanleikkaaja tätiä jo ennen ku se kerkejää teekolle putuammaan.

Kinkunhajune HERNE!

Akala heittää allakka.Se paisto kinkun viime viikona. Vaikkei ou  joulukaa vai oleeko se nytte kaski kerttaa vuojesa. Akka ite kokkeili toimittaa, että osti sen sijanjalan jo heti etellisen joullun jälistä ko halavalla sai ja se pittää nytte paitsaa, jottei härskiinny. Tekosyitä ja ketkupelijä koko tarina. Pietu kiekas munle, että nyyt typsy harjuutellaan kinkunvahtimaa, jokkei kylläkää olenu min vahava alue ko nukahin jo ensmäisen kolomen tiiman jälistä. Pietu tänötti uunin eisä koko aijjan ja palakaksi vähä paistolientä kapuloitten pääle. Met muut emmä saannee mittään, ko kuulema emmä mittää olleet teheneekkää. Epäleirua! Mehä jouvumma stunttaamaan Pietua niisä muisa hommisa, niinkö naapurien haukunnasa ja talonmiehen lumenauraaman äänimerkkein opastamisesa. Pajuki karjahteli uskosta että elä kaaja matonpuitselutelinettä ja aurraa tuostakki.

Tiistainna Akka sai siivousraivokohtauksen. Oli oikkeen kello soimasa, että ehtii mahollisimma palijo enneku pittää lähtiä. Siinä se site hikipäissää heilutti imulaitetta ja vessaharijaa. Suhuutteli kaiken maaliman pesseitä ympäriisä (kandes vaihaa merkkijä ko tämä haissee enämpi pahale) ja hosu luutuumamopin kansa. Ja huuvatti pesukonneita.Met katomma sivusta van emmä puuttunnu. Paitti imurointii ko Akala meinaa olla siihe meleko huolimato ote. Suulakkee ohjaama kuuluu meilä toimenkuvvaan.

Siivoomakohtauksen jälistä meile toimikoiruuksillekki selevis, että päästää TYKY-päiville Ukon resitenssii. Pakattii autua sillä tavallisella Akan tohinalla eli on se kumma ko mikkää ei suju ja kaikki jää muasta ja p**** karvanaamat olokaa hilijaa. Ja met vaa kokkeiltii antaa ohojeita. Se eillen kypsennetty kinkku laitettii kylymälaukkuu ja eiku menoski. Ajokeli Akan tavalline. Mennesä kerkettii ohojeistaa muutama rekka. Mää roikkususin taka-akkunalla ja pijin silimällä selänpuoleista liikennettä.

Oulusa Voitto ja ManU ilahtu kovasti ko tultii. Tai ainaski net haukku meijät hyväski usiampaa otteesee. Pietu kerkisi monnee kertaa muistuttammaa, että kinkku on meitän eikä siitä riitä kaikille ko sitä ei ou ko seittemän kilua.Akka ja Ukko rahtas taravat sisäle. Ja met merkkasimma nojatoolin ja sohovan. Ilta sujus mukavatsi ihimisten kansa olleillen ja napostellen. Käpy sai vattahieronnan. 

Munle oli varattu töipaikkalekuri ja vuosikasrokotusket keskiviikoksi. Lähimmä puolilta päivin tervehtiin sitä Oksassen Leena-tätiä jokkon min omalääkäri ja ihan mukava sillon ko sillei anneta neulaksija. Munt punnittii, kuunneltii keuhkoja ja syvämmentykytystä, tarkastettii hampakset ja hypitseltii korvat ja turkikset. Palleroita ei kopelehittu ko moon kuulema tyttö. Munt nostetti pöyvälle seisoon ( se munua pelvotti kovin ja tärisiseisin) ja Leena-täti tuikkasi varottamati munle salakavalasti piikin ja toisenki niskanahkaan. Sei justiisa sattunu. En huolinnu makupallaa mokomalta ketaleelta. Ja sitte se sanos, että nähhää muutaman vuojen päästä. Emmä muute näje! Minen tule. Akka siihe sitte heiheit ja soitellaat. Että son epäsolitaarine!

Torstaina Akka karkas tsoppaamaan Ossin Alakertan Mumun kansa. Soli sielä hirmu kauan ja tuli takasi auto puolillaa kaikkee tarpeetonta. Vaa kivvaa oli! Sitte net meni ulos kuvvaamaa Voittua ja ManUa vaikka pojila olis olenu hirsee pissahädä. Jouvun jatkosa antaan nekatiivistettyä pallautetta sille ken Akalle sen kaneran lahajotti. Meilton meneny kaikki indimideettisuojus ku okulaarilla osoltellaa mitä sattuu millon sattuu. Ei hetken rauhhaa. Lähettii Ruukin kottiin.

Perjantai ja lauvantai sujus normaali oortninkissa. Käytii lenkuralla ja takapihala haukkumasa naapureita. Syötii pari kertaa. Akka luki, kuteli ja roikku luurisa ja netisä. Ja pyhänä meilloli se näytelmäkoulutus mulla ja Akalla. Vahin tiukasti tavarain mukkaan ottoo ja pijin huolen että olee riittävätsi opiskelumaterijaalija ettei käy ninku viimeks ja unohtu kokonaa muasta.Lähimmä kertanki ajallaa. Pihala kokkeiltii houkustella Olkaa mukkaa van sei tällä errää lähtenny. Matkalla Akka eksys sen saman ko viimeskikki. Eri järjästyksesä vaa. Otetaa toimeen opaskoira nin säästyy pensaa.

Netta ja Emmi oli Manneesilla ko tultiin. Ja se pikkupisteli. Vaitelijas irlantilainen hilijastu vähä. Meilloli uusejaki opitskelijoita ninko naapurin Niilo, jollon piiklen-toimi. Ja sen sisko Lotta. Tutustuin yhteen mukavaan kettuterrierrlikkaan. Sitte saapus viellä Emmin seuroiks toine karjalaine ja sen kansa samasa toimipaikasa oleva lappalaine. Ajuri pinnas. Tännää harjoteltiin näytelmäkehäsä käyttäytymistä. Ensteks seisomma kaikki kehän laijalla. Sitte kierretti kehhää kävelemällä ja juosten yksin ja parittain. Viimme kertala  oli saimma kotiläksyssi harjotella niittä sillon opisketujja asjoja. Ja onko harjoteltu? Ei ainakaa sitä makupalsten antua, jokkoli kaiken tärkein. Kurssiopas kuitenki sanos, jotta Akka olee etistynny kovasti. Vaatis vaa enämpi reenijä. Lähettii kottiin. Paitti, että Akka läyrys Netan Ihimisen kansa siinä pihala ikkuisuuven.

Kotona nuot katteelliset nuuskuttiva ja kuolastiva munt korvaksista takavarppaissiin. Pajuki nyrpitseli, että haiset hevoiselle. Halluis haisea ittekki van eipä otettu mukkaan! Ossi utsi jotta kummone likka son se Netta. Ja Pietua kiinnosti hevoisvälipalan määrä ja laatu. Käpsy halus tiedää mennääkö uuvestaa. Tottamooses mennetää! Heti maalis- tai huhtikuusa ko jatkokurssi alakaa. Jos vaikka Olkaki sitte kerkijää mukkaan.

Terkkuja vielä Netalle ja muille kurssikareveile. Ja iso KIITOS kurssiopastätin toimenhaltijoile ku lainasitta tätiä meile. Kevättä outellesa,

Kerttu